Tänään lauantaina 15.1. päättyi ennen joulua alkanut kolmen ottelun voittoputki. SCU näytti kahden joukkueen voimalla miten salibandya pitäisi pelata. Saimme siis selkeät tappiot molemmissa peleissä.
Kummassakaan pelissä emme olleet täysin hereillä. Emme katsoneet riittävästi missä vastustajamme on, liian usein vastustaja oli puolustuksen selän takana. Eikä hyökkäyspäässäkään ollut riittävää vauhtia. Kävelyksi meni.
Ensimmäinen peli päättyi 8-3 (?) tappioon.
Toisessa pelissä vastustaja teki ensimmäisen maalin kun me vielä muistelimme mitä herkkuja tulikaan syötyä ennen peliä. Kun huomasimme pelin alkaneen, niin pysyimme hyvin vastustajamme mukana. Peliä oli pelattu 10.24 kun tilanne oli tasan 2-2. Sitten selkärankamme murtui (tai vastustaja oppi lukemaan meidän peliä). Toisen erän loppupuolella tilanne oli 9-2. Saimme onneksi loppuun vielä yhden maalin, joten lopputulos oli 9-3.
Voittaminen on kivaa, mutta voittoja ei saa ilmaiseksi, niiden eteen pitää tehdä TÖITÄ!
Seuraavat pelit meillä onkin Hämeenlinnassa, niihin peleihin on joukkueenjohtajalla suunnitteilla salainen ase...