Särkkäcupin jälkimainingit,
Raskas viikonloppu takana kaikilla, sekä pojilla, valmentajilla
että vanhemmilla.
Pelit eivät menneet aivan meidän mielen mukaan vastuksien
ollessa varsin kovia.
Ensimmäisestä pelistä jäi mieleen TPS:n melkoinen ylivoima
mutta olivathan he Eliitti-sarjan toisia ja porukka joka voitti tämän
turnauksen. Siltikin me pystyimme tekemään heidän pelistään paljon hankalampaa
ja jopa luomaan omia tilanteita moninpaikoin.
Positiivista oli että vaikka vastukset olivatkin todella
kovia niin pojat syttyivät niihin peleihin todella hyvin eikä annettu periksi.
Viimeisessä pelissä alkoi jo viikonlopun pelimäärä painaa ja vastustaja taisi
päästä isomman porukkansa turvin peluuttaan pelaajiansa säästeliäämmin.
Käännekohdaksi voisi
ehkä sanoa vastustajan 2+2+10 jäähyn joka sekoitti poikia melkoisesti sitä
ihmetellen. Kun henkilökohtaiset jäähyt olivat ohitse tilanne olikin jo
tasoissa ja kohta tuli vastustajan johtomaali, mutta silti pojat jaksoivat
taistella, kiitokset heille siitä. Kyllä me olisimme sen voiton ansainneet
aivan selkeästi mutta valitettavasti tällä kertaa se jäi saamatta.
Jonkin verran taustatutkimusta tehdessäni vastustajista niin
silmiinpistävää oli että kaikki treenaavat kolme kertaa viikossa. Tuota asiaa
ehkä meidänkin pitää alkaa miettiä kunhan kaikilla on syksyn ja ensikauden suunnitelmat selvillä.
Vielä kerran isot kiitokset pojille hienoista peleistä!
-
Mika
"Häviäjä ei ole se joka kärsii tappion vaan se joka antaa periksi.
"Häviäjä ei ole se joka kärsii tappion vaan se joka antaa periksi.
— Paolo Coelho
